Haluan kirjoittaa kyseisestä aiheesta näin romanin näkökulmasta katsottuna.
Aluksi voisin kertoa itse kuuluvani myöskin tähän vähemmistöön, jota kyseinen laki koskee. Tiedän omasta kokemuksesta millaista on, kun kuuluu kahteen eri vähemmistöön. Oma maanpäällinen helvetti alkaa olla takanapäin, mutta joidenkin kohdalla sen on vasta edessä.
Yleisimmät argumentit, joilla vastustetaan tasa-arvoista avioliittolakia ovat seuraavanlaisia:
Uskonto
Jokaisella on oikeus uskonvapauteen. Se tarkoittaa siis sitä, että voi itse päättää uskooko vai ei. Miksi siis omien uskomuksien takia joiltakin pitäisi kieltää jotakin, kun välttämättä nämä joita kielletään eivät edes itse usko. Eikä niin voi vaatiakaan.
Useimmat romanit luokittelee itsensä uskovaisiksi ja kehuskelee kuinka romanikulttuuri olisi raamatusta peräisin. Mitä sitten vaikka olisikin? En paljoa kehuskelisi sillä, että eletään suurimmaksi osaksi vieläkin kivikaudella ja vaalitaan sellaisia arvoja, jotka on mielestäni moraalisesti väärin ja jopa lain edessä laittomia! Siks toisekseen kuka sen raamatun on kirjoittanut? Ei Jumala ainakaan. Käännöksiäkin on niin paljon ja niiden myötä tulleita sanamuutoksia, jotka vaikuttavat merkittävästi kirjoituksen merkitykseen. Jokainen myöskin tulkistee raamattua oman mielensä mukaan ja niin pitääkin. Siellä on niin paljon kuvainnollista tekstiä, ettei kaikkea voi ottaakaan kirjaimellisesti, mutta esimerkiksi kymmenen käskyä on niin selkeästi kirjoitettu ettei voi erehtyä mitä sillä ajetaan takaa. Silti toimitaan vastaan näitä käskyjä, mutta toisaalla ollaan samaan aikaan kieltämässä ja tuomitsemassa joitakin ihmisiä käyttäytymistä jollakin tavalla, koska raamattu ja romanikulttuuri.
Paljon törmää myös siihen, että noukitaan vaan rusinat pullasta. Pidetään kiinni vain niistä raamatun kohdista, joista on itselle hyötyä ja mitkä ajaavat omaa asiaa, mutta silti toimitaan raamatun mukaisesti väärin, kun ei se satu itselle sopimaan aina mitä siellä lukeekaan.
Valitettavan usein törmää tällaisiin tilanteisiin ja kuulee vastaavanlaisista, kun Mertsi on tullut linnassa uskoon ja päivä sen jälkeen kun on vapaalle päässyt niin on jo ryypiskelemässä, käyttämässä aineita, hakannut vaimonsa ja ryöstänyt lähi siwan kaljanhimoissaan. Sitten krapulasta selvittyään Mertsi kääntyy Jumalan puoleen ja pyytää syntejään anteeksi, mutta ei hetkeäkään kun Mertsin oli pakko "hommata" vähän ja lankesi. Sama rata jatkuu ja jatkuu.. Sitten tälläinen Mertsi on tuomitsemassa homot raamatun ja uskon varjolla siitä, kuinka he ovat Jumalan mielen vastaisia ja häpeäksi romanikulttuurille, vanhemmilleen, lähisuvulleen ja itseasiassa aivan kaikille. Mertsi ei pidä tätä homoa edes ihmisenä. Aika tekopyhää toimintaa mielestäni.
Olihan tuo toki kärjistettyä eikä kaikki todellakaan toimi siten niinkuin Mertsi, mutta valitettavan moni kuitenkin.
Onhan siellä raamatussa muutamia ihan hyviä elämän ohjeita ja vertauskuvia. Ei siinä mitään. Yksi sopii mielestäni erinomaisesti tähän ja itseasiassa kaikkiin muihinkin vastaavanlaisiin tilanteisiin: "Se joka on synnitön, heittäköön ensimmäisen kiven". Kuka aloittaa... Mertsi? Tuskin.
Kirkkovihkiminen on Jumalan mielen vastaista.
Kyse on ainoastaan siitä, että homopariskunta saisivat samat oikeudet avioliiton myötä kuin heteropariskunnatkin. Tällä ei ole minkään näköistä tekemistä kirkon tai kirkollisen vihkimisen kanssa. Paikkoja on muitakin, joissa tälläinen tilaisuus voidaan toimittaa. Kannattaa myöskin muistaa, että valtio ja kirkko ovat aivan eri instituutteja, eikä valtio velvoita kirkkoa pyörtämään omia periaatteitaan.
Lapsella täytyy olla oikeus isään ja äitiin.
Tasa-arvoinen avioliitto mahdollistaisi homopariskunnalle oikeuden adoptioon, jota ollaan vastaan kyseisellä väitteellä. Mutta kun asia nyt vain on niin, ettei kaikilla ole isää tai äitiä elämässän. On yksihuoltaja äitejä ja isiäkin. Sitten ovat lesket ja sellaiset järjestelyt, että isä käy kattomassa lapsiaan kerran parissa vuodessa kunhan reissuiltaan kerkeää. Pitäisikö näiltäkin huostaanottaa lapset sitten ja pistää laitoksiin, jossa niillä olis varmaan hirveen hyvät oltavat??
Mielestäni on parempi, että lapsella on rakastava vanhempi läsnä, joka huolehtii ja välittää. Oli niitä sitten yksi, kaksi eri sukupuolta olevaa tai kaksi samaa sukupuolta olevaa.
Onko tosiaan joidenkin mielestä parempi, että lapsen isä on narkkari ja juoppo joka hakkaa lastaan ja vaimoaan. Päivät ja illat viettää muualla kuin kotona eikä ole läsnä lapsensa elämässä. Yöllä örveltää kotiin päihteiden alaisena ja saa jonkin sortin raivokohtauksen vaikkapa rässäämättömistä housuista ja hakkaa vaimonsa jonka jälkeen sammuu. Herättyään lähtee taas ja sama rata jatkuu. Niin no mutta eihän se mitään. Tärkeintä kuitenkin, että tämä isä on hetero eikö niin? Sehän juuri ajaakin sitä lapsen oikeutta turvalliseen ja rakastavaan kasvuympäristöön..
Sitten toisaalla taas homopariskunta on pitkään toivonut lasta ja saisivat adoptio-oikeuden. Käytyään piiitkän adoptioprosessin ja tarkan seulan, jossa testataan kykyä vanhemmuuteen saavat vihdoin haluamansa lapsen. He ovat tasapainoisia, rahallisesti toimeentulevia, määrätietoisia, oikeudenmukaisia hyviä vanhempia, jotka välittää lapsestaan ja kasvattaa lastaan rakkaudella. Tämäkö on huonompi vaihtoehto lapsen oikeuksien kannalta kun aikaisemmin mainitsemani sen takia, koska vanhemmat rakastaa samaa sukupuolta olevaa? En käsitä kuka pystyy edes väittämään sellaista.
Sitten on yksi argumentti joka liittyy tähän samaan aiheeseen.
Homopariskunta kasvattaisi lapsestaan homon.
Anteeksi vain, mutta jos joku elää siinä luulossa että homoksi kasvetaan, niin on tämä pahasti väärässä. Homous ei ole valinta, eikä sitä opita mistään. Se yksinkertaisesti on osa ihmistä tai sitten se ei ole. Jos asian kääntäisi toisin päin, että heteroksi kasvetaan ja se malli tulee aikuisilta, niin eihän homoja olisi edes olemassa. Heteroista ne homot on syntyneet.
Sitten joku idiootti möläyttää vielä, että ei kai kenenkään lapsen tarvii nähdä kahta isäänsä sängyssä. No juu ei todellakaan tarvitse, mutta ei tarvitse varmaan sen heteropariskunnankaan lapsen. Eiköhän ne peti puuhat ole ihan sen kahden ihmisen välinen homma ja harva tuo lastansa siihen todistamaan lemmenleikkejään. Jos joku näin tekee, niin kehoittaisin menemään hoitoon.
Sateenkaariperheen lasta kiusattaisiin koulussa.
Juu onhan sitä koulukiusaamista valitettavasti muutenkin. Milloin lihavuuden, ihonvärin, hiljaisuuden, syrjäytyneisyyden tai muiden seikkojen takia. Kokoajan ollaan menossa kuitenkin suvaitsevaisempaan suuntaan onneksi ja nykynuoret ovat jo melko suvaitsevaisia erilaisuutta kohtaan. Ja ketkä siellä koulussa sateenkaari perheen lasta kiusaisi sen takia, että sillä lapsella sattuu olemaan kaksi äitiä? Tuskin toinen sateenkaariperheen lapsi ainakaan. Eiköhän ne kiusaajat ole niitä suvaitsemattomien heterovanhempien lapsia, joita vanhemmat eivät ole osanneet kasvattaa.
Jos joku on todella huolissaan siitä, että sateenkaariperheen lapsia kiusattaisiin niin muutos täytyy tapahtua teissä itsessänne. Suvaitkaa! Opettakaa lapsennekin suvaitsemaan elkääkä selittäkö negatiivista puppua niille homoudesta omien ennakkoluulojenne pelottelemina ja kasvattakaa lapsenne siten, etteivät he kiusaisi.
Iljettävää kuvitella kaksi samaa sukupuolta olevaa sängyssä.
Miten joku edes voi olla niin typerä, että lähtee vastustamaan tasa-arvoista avioliittolakia näin naurettavalla vastaväitteellä. Herran Jumala kuka käskee kuvittelemaan Mertsi ja Rainer petipuuhissa? Joo kyllä muakin iljettää esimerkiksi kuvitella joku vanha pariskunta petipuuhissa, mutta en kai minä voisi sen perusteella heitä kieltää rakastamasta toisiaan saatika kieltää heiltä avioliittoa. Sitä paitsi kuka tällaisia edes miettii tai kuvittelee, kun illalla painaa päänsä tyynylle?
Jos tasa-arvoinen avioliittolaki hyväksytään niin kohta on pedofiilit ja eläimiin mieltyneet vaatimassa oikeuksiaan.
No mites esimerkiksi silloin, kun ajettiin naisten tasa-arvoa äänestysoikeudella. Eihän pedofiilit ja eläimiin sekaantujat ollut silloinkaan vaatimassa itselleen oikeuksia, niin miksi nyt? Vaikka alkaisivatkin vaatia, niin en usko että menisi läpi, koska pedofilia ja eläimiin sekaantuminen on laitonta. Ensin sellainen toiminta tulisi laillistaa. Homous ei ole laitonta! Jotkut jopa rinnastaa homouden pedofiliaan ja eläimiin sekaantujiin. Mielestäni ne ovat kuitenkin aivan eri asioita.
Jos Allan haluaa viedä vihille lemmikkilampaansa, niin voiko tämä lammas sanoa "tahdon". Ei voi!
Jos Mirikli haluaa viedä vihille 13 vuotiaan Roopen, niin onko Roope välttämättä kykenevä ja kypsä päättämään siitä, haluaako hän oikeasti naida Miriklin? Ei ole!
Ja jos asiaa tarkastellaan siten, että Allan ja Mirikli olisivat rakastettunsa kanssa "niissä hommissa", niin kummassakaan tapauksessa ei vastapuoli ole kykenevä sanomaan "Ei".
Taasen kaksi samaa sukupuolta olevaa täysi-ikäistä ihmistä voivat kummatkin ilmaista oman tahtonsa ja sanoa "tahdon".
Keskittyisivät kansanedustajan "oikeisiin ongelmiin" ja lopettaisi tällaisen turhanpäiväisen homppeleitten hyysäämisen.
Noh ei kai tähän voi muuta sanoa, kuin että niihin muihin ongelmiin olisi voitu siirtyä nopeammin, jos tällaista päivänselvää asiaa ei olisi tarvinnut vatvoa.
Syvemmältä romanin näkökulmasta
Jokainen romani tietää varmasti varsin hyvin, miten suurimmalla osalla kaaleista (romaineista) on negatiivinen suhtautuminen homoihin ja homouteen. Varsinkin, jos kyseisellä homolla sattuu olemaan romanitausta. Miettikää kerrankin omalla järjellä, älkääkä muodostako omia mielipiteitä ryhmänpaineen takia. "Pakko minunkin on olla samaa mieltä, koska Feija, Wilhelmiina, Jalmari, Alvari, Kyösti, Rosita, Merita, Allan, Ricardo ja Mirikli ja kaikki muutkin ovat".
Kuvitelkaa sellainen asia, että kaalo antaa oikeesti suuremman arvon sellaiselle ihmiselle, joka käyttää aineita, ryyppää jatkuvasti, joka varastaa, lyö vaimoaan ja lapsiaan, valehtelee ja käyttää hyväkseen kaajeita (valtaväestöä) ja siinä ohimennen on liannut vielä kätensä vereen surmatessaan jonkun vaikkapa suun soiton takia, josta on vielä saanut itselleen korkonimen, jota kantaa mukanaan koko elämänsä ajan. Tällainen ihminen saa enemmän arvostusta ja sitä pidetään parempana ihmisenä kuin homoa. Tiedän monta tapausta, joissa homoksi paljastunut kaalo on oman porukkansa ja muidenkin toimesta syrjitty. Ei anneta asua samalla paikkakunnalla, ei ole tervetullut hautajaisiin tai muihinkaan tapahtumiin, kukaan ei pidä yhteyttä, lukemattomat väkivalta ja tappouhkaukset jne. Ei siis minkäänlaista ihmisarvoa enään. Toki joukkoon mahtuu joitakin suht. onnellisesti päättyneitä vastaavanlaisia tilanteita, joissa alkujärkytyksestä ja maanpäällisestä helvetistä selviydyttyään kaikki on suhteellisen normaalisti, mutta siltikään itse homoutta ei hyväksytä, vaan vaietaan ja esitetään niinkuin mitään ei olisi.
Miten voi olla, että kaalon silmissä tuollainen ihminen, joka on tehnyt noin paljon vääryyttä saa paremman arvon? Kertooko se ehkä kaaleitten moraalista jotakin? Onko edes sellaista.
Älkää olko niin ennakkoluuloisia ja pelätkö. Suurimmaksi osaksi ihmisiä syrjitään tiedonpuutteen takia. Tehdään omia johtopäätöksiä joistakin asioista, kun on kuullut joskus jostain jotain miten vaikkapa joku homo on käyttäytynyt ja oletetaan, että kaikki on samanlaisia. Ihminen se homokin on.
Jos joidenkin niin kaaleiden tulisi ymmärtää tämä, kun olemme itsekin vähemmistöä ja joudumme kokemaan jos jonkinlaista syrjintää ihmisten tietämättömyyden, ennakkoluulojen ja pelkojen takia.
En voi käsittää sitä, että kun kerran kaalo tietää mitä syrjintä on, niin miksi se itse alentuu samaan? Kaalo sortaa homoja ja samalla itse vaatii valtaväestöltä arvostusta. Meneeköhän nyt ihan oikein? Miten voi odottaa saavansa hyvää kohtelua, jos ei sitä pysty antaa itse toiselle?
Ymmärrän, että homous ei kaikkien aivoituksiin mene. Ei kaikkea tarvitse hyväksyäkään, mutta antakaa ihmisten hengittää ja olla oma itsensä. Ei se teiltä ole pois. Samaa te toivotte varmasti valtaväestöltä.
"Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille".
Eihän sitä koskaan tiedä, milloin oma lapsi paljastuu homoksi. Kelle ikinä sattuukin tulemaan tällainen tieto, niin kehoittaisin edes yrittää ymmärtämään. Sillä lapsella (voihan henkilö olla kaapista tullessaan/paljastuessaan olla jo aikuinen) on varmasti jo tarpeeksi vaikeaa. Ei siihen todellakaan tarvitse vielä läheistensä syrjintää, nälvimistä ja kiusaa. Toivottavasti jokaiselle aikuiselle on tärkeintä lapsensa onni. Olkoon tämä "lapsi" minkä ikäinen tahansa.
 |
| Näinpä |
